Eduskuntalaitos Suomessa

the-parliament-plant-in-finlandSuomen eduskunnan historia on pitkä. Sen juuret ulottuvat Ruotsin valtakunnan ajalle saakka, jolloin luotiin perusta Suomen poliittiselle järjestelmälle. Kun Venäjä koki suuria poliittisia vaikeuksia viime vuosisadan alussa, avautui Suomelle mahdollisuus perustaa eduskunta. Tästä tulisi keisarin vahvistamana esityksenä yksikamarinen eduskunta, joka valittaisiin yleisellä äänioikeudella.

Tällainen parlamentaarinen järjestelmä oli ainutlaatuinen koko maailmassa ja vielä erityisemmäksi sen teki se, että kaikki 24 vuotta täyttäneet suomalaiset pääsivät äänestämään. Sosiaalinen asema tai edes sukupuoli ei ollut esteenä äänestämiselle. Näin ollen vuonna 1907 Suomen eduskuntaan nousivat naispuoliset parlamentaarikot – ensimmäisinä maailmassa.

Poliittisesti hankalien ja epävakaiden sekä vaiherikkaiden aikojen jälkeen Suomen eduskunta on asettunut nykyiseen muotoonsa. Huomioitavaa on, että toisen maailmansodan aikana eduskunta toimi koko sodan ajan ilman keskeytyksiä, mikä oli tuon ajan parlamenteille harvinaista. Ehkä se kertoo suomalaisten vahvasta uskosta demokraattiseen päättämiseen vaikeinakin aikoina.

1980-luvulla eduskuntaa alettiin uudistaa monin eri tavoin. Muun muassa valiokuntalaitosta muutettiin siten, että se vastasi paremmin ministereiden vastuualojen kanssa. Lisäksi sen toimikautta muutettiin pidemmäksi. Samoin kansanedustajan työmäärä on kasvanut lähes ympärivuoden kestäväksi, voisi sanoa että siinä on vuodessa työtä yhtä monta viikkoa kuin Blackjack -pelissä on kortteja eli 52.

Uusi perustuslaki astui voimaan vuonna 2000. Näin ollen valtiopäiväjärjestyksestä, poliittisten tahojen valtaoikeuksista ja yleisemminkin koko Suomen poliittisesta järjestelmästä tuli selkeämpi ja ymmärrettävämpi kuin se oli ollut. Tässä uudessa perustuslaissa presidentin valtaoikeuksia on pyritty hieman kaventamaan. Ei kuitenkaan samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsin valtiopäivillä, jossa kuninkaalla ei ole ollenkaan poliittista sanavaltaa. Kuitenkin Suomessa presidentti voi käyttää edelleenkin melko vahvaa toimeenpanovaltaa. Ruotsin malli perustuukin puhtaaseen parlamentarismiin toisin kuin Suomessa, jossa presidentillä on valtaa jäljellä. Tosin Suomessakin valtioneuvoston rooli yhdessä pääministerin kanssa on muuttunut päätöksenteossa merkityksellisemmäksi.

Suomen eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa aina neljän vuoden välein. Tällä hetkellä lähes kaikki yli 18-vuotiaat Suomen kansalaiset voivat äänestää. Viimeisimmät eduskuntavaalit järjestettiin vuonna 2015. Politiikka vaatii sitkeää puurtamista ja monet puolueet alkavat hyvissä ajoin tekemään vaalityötä seuraavia eduskuntavaaleja varten.

Vaikka kansanedustajan tehtävät vaativat istumista valiokunnissa, joissa tärkeät päätökset valmistellaan eri alojen asiantuntijoiden opastamina, on heidän tärkeänä tehtävänä olla mukana myös vaalipiiriensä toiminnassa. Parlamentaarikko edustaa omaa aluettaan ja toimii sen edusmiehenä.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *