Kuinka selvitä esiintymisjännityksestä

social-and-interpersonal-skillsNykyisessä yhteiskunnassa korostetaan sosiaalisia- ja vuorovaikutustaitoja jo osana pienten koululaisten opetussuunnitelmaa. Kouluissa lapset tekevät paljon toiminnallisia harjoitteita ja näin ollen erilaisten esitysten valmistaminen kuuluu ihan jokapäiväiseen kouluopetukseen, eikä vain joulu- ja kevätjuhlia varten. Kouluopetuksessa haetaan esiintymiskokemusta ja tähän tarjotaan myös runsaasti mahdollisuuksia. Tosin näytelmien tekemistä saatetaan käyttää myös opetuksellisena menetelmänä esimerkiksi asennekasvatuksessa vaikkapa suhtautumisessa rasismiin. Tällöin itse esityksen aihe on fokuksessa, eikä niinkään siitä saatava esiintymiskokemus.

Sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot ovat keskiössä myös myöhemmin työpaikan hakemisessa. Melkein kaikissa työpaikkailmoituksissa mainitaan ainakin seuraavat työntekijältä vaadittavat ominaisuudet, joita ovat avoimuus, ulospäinsuuntautuneisuus sekä ryhmätyö- ja esiintymistaidot. Näiden lisäksi tietysti itse työssä vaaditaan omia erityistaitoja. Onko tosiaankin näin, että nykyinen työelämä ei tarvitse hiljaisia, sisäänpäinkääntyneitä tai mieluiten itsekseen työskenteleviä henkilöitä palvelukseensa?

Sitten omana ryhmänä ovat ammatit, joissa todellakin vaaditaan esiintymistä. Tällaisia ammatteja ovat muun muassa juuri poliitikot, opettajat, johtajat, näyttelijät, laulajat ja vaikkapa valmentajat. Voisi kuvitella, että näihin ammatteihin hakeutuvilla ihmisillä olisi jonkinlainen halu olla esillä ja varmasti heille on kertynyt monenlaista esiintymiskokemusta, jonka turvin esiintyminen on luontevaa ja vaivatonta. Mutta aina ei ole näin. Kovinkin esiintyjä saattaa kärsiä esiintymisjännityksestä -ramppikuume haittaa. Tämä aiheuttaa käsien hikoilua ja vapinaa, värinää äänessä, sydämen hakkaamista, mahan löysälle menoa ja muuta kontrollin pettämisen tunnetta.

Nämä tunteet ovat varmasti useimmille tuttuja ainakin joistakin tilanteista ja näitä oireita pelätään esiintymisen yhteydessä ja pahimmillaan esiintymistilanteita koitetaan vältellä loppuun asti.

Ilmaisun ja esiintymisen kouluttajat lohduttavat jännittäjiä sillä tiedolla, että jännitysoireet kuuluvat jossain määrin asiaan. Jännittäminen kertoo siitä, että esiintyjä on tosissaan ja haluaa tarjota parastaan. Usein tilanteen jännittäminen antaa energiaa itse esitykseen ja parhaimmillaan se tuo siihen tietynlaisen latauksen. Teatterin parissa toimineet ihmiset puhuvat “löysästä” esityksestä silloin, kun esityksestä puuttuu juuri tuo lataus. On olemassa keinoja, joilla voidaan vähentää esiintymisjännitystä. Esimerkiksi erilaisilla mielikuva- ja rentoutusharjoituksilla voidaan mentaalisesti valmistautua esitystilanteeseen vähän samalla tavalla kuin urheilija psyykkaa itseään onnistuneeseen huippusuoritukseen. Monesti jännitystä lieventää sekin, että etsii yleisön joukosta ystävällisen näköisen henkilön, jolle voi kohdistaa sanomaansa. Tärkeintä kuitenkin on, ettei vaadi itseltään liikoja esiintymistilanteessa. Itselleen tulee olla armollinen ja miettiä sitä, että jos mokaa, niin kuka sitä enää myöhemmin edes muistaa. Ei tarvitse pyrkiä huippusuoritukseen!

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *